Elokuvissa vol 2

Viime viikolla kävin kolmesti leffassa. Ehkä jo pientä liioittelua... mutta näin nyt kuitenkin kävi! Tiistaina työnantaja palkitsi tiimimme leffalla kesken työpäivän ja suuntasimme katsomaan parhaan elokuvan Oscarin voittanutta Moonlightia valtavien mässypussien kera. Moonlight kertoo erään pojan rankan kasvutarinan. Elokuva on kuvattu ja rakennettu kiinnostavasti, se kostuu kolmesta osasta, jotka kaikki kertovat eri elämänvaiheen koulukiusatun ja narkkariäidin kasvattaman Chironin elämästä. Joka elämänvaihetta näyttelee eri näyttelijä. Leffa oli ennenkaikkea mieleenpainuva tyylinäyte, se pureutui ihon alle ja tuntui paikoitellen jopa kiusallisen intiimiltä. Oscar oli täysin ansaittu, tykkäsin tästä todella paljon. Tosin porukkamme ainoa mieshenkilö koki menettäneensä miehisyytensä suostuttuaan katsomaan tämän homoeroottisilla viboilla ladatun draamaelokuvan. Veikkaan, että häntä ei jatkossa ihan helpolla saa meidän mukana leffaan. Ei siis äijämäiskintää ja toimintaviihdettä hakeville, mutta elokuvien suhteen hieman avarakatseisimmille miehillekin uskallan tätä kyllä suositella.


Torstaina sitten päästiin tyttökaverin kanssa vihdoinkin katsomaan Beauty and the Beast ja se oli juuri niin iki-ihana kuin toivottiinkin. Jos kyseinen Disneyn piirretty on lapsuuden lemppareita niin ihastuu tähänkin. Itse sain aikanaan tuon piirretyn videokasettina siskoltani Lontoon tuliaisena, eli siis englanninkielisenä ilman tekstityksiä. Vaikka olin pieni ja kielitaidoton, ymmärsin (ainakin omasta mielestäni) joka sanan ja rakastin elokuvaa. Kun myöhemmin yritin katsoa suomalaista versiota, se tuntui ihan hirveältä kuralta, kaikki laulutkin oli pilattu väärällä kielellä. Niinpä siis myös tämä uusi dubbaamaton versio oli itselleni nimenomaan juuri se oikea lauluineen päivineen. Elokuva herätti piirretyn henkiin ja seurasi aika tarkasti alkuperäisiä juonenkäänteitä ja hahmoja, vain muutama uusi asia oli lisätty. Ja hyvä niin, näin tärkeitä tarinoita ei pidäkään turhaan muutella. Myös 3D toimi kerrankin hyvin, eikä lasien käyttäminen ärsyttänyt siksi niin paljon kuin yleensä. Emma Watson oli ihana Bellenä ja Luke Evans hauska Gastonina. Tosin hirviö oli parempi hirviönä, prinssin muodossa en olisi ainakaan itse sitä huolinut... mutta onneksi epäitsekkäälle Bellelle kelpasi kumpikin!




Sumuisena sunnuntaina puolestaan oli vuorossa miehen kanssa uusi King Kong eli Kong - Skull Island. Pidän King Kongin tarinasta ja vuoden 2005 versio aiheesta oli mielestäni aivan ihana. Skull Islandissa ei periaatteessa ollut tästä tarinasta paljoakaan jäljellä (vaikka johan se sama tarina onkin kuvattu tarpeeksi moneen kertaan). Leffa oli rehellinen toimintaseikkailu huonoine läppineen (huonot läpäthän on melkein hyviä). King Kongin tarinassa, oli se muutoin millainen vaan,  tekee aina yhtä pahaa katsoa, kun sitä hyväsydämistä apinahirviöressua yritetään tappaa typerien ihmisten toimesta. Tämä elokuva ei varsinaisesti ehkä ollut huono, mutta ihan täysin turhanpäiväinen se kyllä oli.


Jaa, mitähän sitä tällä viikolla menisi katsomaan? Tom of Finland, Life...? Ei vaan, eiköhän nyt olisi ainakin pieni tauko paikallaan uutta Guardians of the Galaxya ja Alienia odotellessa.

Kommentit

Suositut tekstit