Kummituskierros Urajärven kartanolla

Uräjärven kartanolla riittää mielenkiintoista ja outoakin historiaa. Se on ollut 250 vuotta von Heidemanin suvun omistuksessa, kunnes suvun viimeiset jäsenet, naimattomat sisarukset Lilly ja Hugo, testamenttasivat sen Museovirastolle. Muutama vuosi sitten kartanomuseon toiminta päätettiin monien järkytykseksi lakkauttaa kokonaan, silloin perustettiin Urajärven Kartanon Ystävät ry, joka otti tilat haltuunsa ja on pitänyt toimintaa kiitettävästi yllä vapaaehtoisten sekä lahjoitusten voimin. Ihan hävettää, ettei ole aikaisemmin tullut käytyä näin lähellä sijaitsevan kartanon tiluksilla, puitteet on nimittäin todella kauniit ja huoneet säilytetty hämmästyttävästi alkuperäisessä asussaan puettuna Hugon ja Lillyn kalusteisiin. Syyskuun pimenevinä iltoina kartanolla järjestetään kummituskierroksia, jollaiselle nyt osallistuimme. Oli mukava nähdä, että kiinnostusta tapahtumalle riitti. Noin 15-20 hengen ryhmiä lähti matkaan kolmin kappalein eri oppaiden kanssa. Omana oppaanamme toimi "piika", joka kierrätti meitä kartanossa ja ulkorakennuksilla kertoillen samalla paikan historiaa ja siihen liittyviä karmiviakin tarinoita. Hämyisää tunnelmaa huoneisiin oli luotu peittämällä ikkunat verhoilla, sillä oikeastihan ulkona paisteli aurinko vielä viiden aikaan kun kierros alkoi.

Urajärven kartanossa kummittelee

Viimeisimpiä omistajia Lillyä ja Hugoa on nähty pihamaalla kauan kuolemansa jälkeenkin.

Kartanossa on esiintynyt yliluonnollisia ilmiöitä jo satoja vuosia, tarinat kertovat erityisesti selittämättömästä metelöinnistä ja ovien riuhtomisesta. Kiinnostavin tarinoista koskee Sofia von Heidemania, joka on nimetty kuolemansa jälkeen Valkeaksi rouvaksi, häntä kun on nähty usein valkeassa mekossaan kartanon tiluksilla tai kurkistelemassa verhoja heilutellen ulos ikkunastaan. Sofia oli Sysmän Rantalan kartanon kaunis neito, joka naitettiin vain 15-vuotiaana itseään kaksi kertaa vanhemmalle Urajärven kartanon isännälle Axel von Heidemanille 1800-luvulla. Sofian mieli oli hauras ja kun parin toinen lapsi kuoli nuorena punatautiin, ajautui Sofia lopullisesti raiteiltaan. Nykymaailmassa tila olisi kai diagnosoitu skitsofreniaksi. Sofiaa "hoidettiin" jonkin aikaa mielisairaalassa kyseenalaisin keinoin, kunnes palautettiin parantumattomasti hulluksi todettuna kartanolle. Herra von Heidemanille myönnettiin avioero rouvan mielenterveyteen vedoten, aikana jolloin erot eivät muuten olleet sallittuja. Axelin täytyi kuitenkin samalla sitoutua huolehtimaan Sofiasta tämän loppuelämän ajan. Kartanon herra lukitsikin Sofian piharakennuksen huoneeseen ja nai talousmamselinsa Fredrikan, jonka kanssa sai vielä kaksi lasta. Fredrika huolehti Sofiasta, mutta lukkojen taakse vangittu Sofia kaipasi tietenkin vapauteen. Eräänä päivänä hän pääsikin pakenemaan huoneestaan, mutta kiireessään kompastui talon jyrkissä rapuissa ja kuoli traagisesti. Näistä ajoista asti Valkea rouva on vaeltanut alueella. Laukkaava mielikuvituksemme pisti tietenkin miettimään kuoliko Sofia todella onnettomuudessa vai oliko sittenkin Fredrikalla tai Axelilla tekemistä asian kanssa, mene ja tiedä.

Huhuuu, kummituskierros alkaa.

Tähän piharakennukseen Sofia oli lukittuna ja tuosta ylimmästä ikkunasta hän edelleen katselee usein ulos.

Piika näytti itsekin saapuneen menneiltä ajoilta

Kierros oli mielenkiintoinen ja oli aika jännä kiivetä näitä samoja traagisia portaita ja katsella ulos siitä samasta ikkunasta, josta Sofia aikanaan katseli pihamaan vilinää vangittuna. Kartanon huoneet olivat myös tosiaan yllättävän kauniisti entisöity ja piha järvenrannalla kahviloineen viihtyisä. Tullaan kesäisin varmasti jatkossa käymään vaikka pulla-kahville istuskelemaan. Vaikka kuinka katsoin niin Sofian verhot eivät heiluneet eikä Valkeaa rouvaa tai Hugo von Heidemania tullut vastaan. Jotain mystistä kartanossa silti selvästi piili.

Tällä rannalla voi tarinan mukaan kuulla lapsen itkua.

Miksi nämä Suomen ensimmäiset pihatontut näyttää niin pelottavilta? Varsinkin tuon kottikärrytontun silmät tuntuivat seuraavan joka paikkaan ja tietysti sama tonttu löytyi myös sisältä talosta tuijottamassa pimeässä kiilusilmillään. :D