Viskiä ja aurinkoa

Lauantaina oli aika laittaa täytäntöön miehen synttärilahjakortti ja suuntasimme Teerenpelin viskitastingiin. En ole itse niinkään viskin ystävä, mutta lähdin mielelläni seuraksi kun kahden hengen lahjakortista kerran oli kyse. Ja täytyy myöntää, että pieni kiinnostus viskin maailmaan heräsi esittelykierroksen myötä... eikä viski itseasiassa edes maistunutkaan ollenkaan pahalta!

Teerenpelin viskitislaamo oli melkein ensimmäinen laatuaan Suomessa, se aloitti toimintansa vain pari kuukautta sen oikean ensimmäisen jälkeen ja on tuotantokapasiteetiltaan selkeästi suurempi. Nykyään Teerenpelin mallasviskiä valmistuu tynnyreihin kypsymään n. 100 000 litraa vuosittain. Tislaamo toimii Ravintola Taivaanrannan kellaritiloissa Lahdessa sekä nykyisin suuremmalla painolla Lahden Lotilan teollisuusalueelle valmistuneessa panimorakennuksessa. Alunperinhän Teerenpeli on vuonna 1994 Lahteen avattu olutravintola (lemppari pubini!), joka laajensi seuraavana vuonna toimintansa olut –ja siideripanimoksi. (Kymmenisen vuotta myöhemmin sitten viskitislaamo aloitti toimintansa). Tänä päivänä Teerenpeli valmistaakin lähes puoli miljoonaa litraa olutta ja siideriä vuodessa ja ketjun ravintolat ovat levinneet muuallekin Suomeen.

 

Maistelemassa

Esittelykierros järjestettiin Taivaanrannan kellaritiloissa teemalla Pellosta pulloon. Saimme siis nähdä valmistusprosessin vaiheet aina jyvistä valmiiksi juomaksi asti yksityiskohtaisesti esiteltynä. Mukaan esittelykierrokselle sai ostaa juomat, joita siemailtiin esityksen ohella. Panimon uusi Rose-siideri maistuikin muuten todella hyvin tällaiselle, joka ei voi sietää makeita siidereitä, uusi suosikkini! Yhtenä erikoisuutena tislaamossa on sen skotlantilaiset pienehköt  kupariset tislaamopannut, jotka kuulemma nykyään tunnetaan maailmallakin ”Teerenpeli-pannuina” sekä näyttävät bourbon tai sherry tammitynnyrit, joissa viskit saavat kypsyä 3-10 vuotta.

Kellarissa leijui miellyttävä maltaan tuoksu, joka sai vähän jo suuta napsaamaan. Kierroksen lopuksi tulikin sitten aika myös maistella tuotteita. Ensimmäisenä tarjolla oli tujua tavaraa eli 68% tislettä, siitä edettiin vähän miedompaan alkoholiin ja kaksi viimeistä olivatkin sitten valmista viskiä: toinen kymmenen vuotista pehmeän ja makean makuista sekä viimeisenä tunnettua Kaski-viskiä, joka maistui omasta mielestäni selkeästi savuiselta, vaikka ei sitä todellisuudessa nimestäänkään huolimatta ilmeisesti ole. Tislaamosta saa ostaa myös oman tynnyrin viskiä, jota kypsytellään rauhassa, seuraten vuosittain maun kehittymistä. Alkusijoitus tynnyriin on n.1.500e ja lopulliseksi hinnaksi pullotuksien jälkeen tulee n.3.000e. Ei siis varsinaisesti halpaa lystiä, tynnyreitä ostetaankin usein isommalla porukalla.

 

Viskitynnyreitä kypsymässä, pitäisikö hankkia omakin?

"Teerenpeli-pannu"

Kierros vauhdissa, kiitokset hyvälle esittelijälle!

Kellarista takaisin päivänvaloon selvittyämme suuntasimme Fafa’sin kautta satamaan piknikille. Ihanasta auringon paisteesta ja lämmöstä nautiskellen syötiin falafel-pitaa/mezejä sekä siemailtiin roseskumppaa. Illan kruunasi vielä kehuttu kauhuelokuva Hiljainen paikka leffateatterissa. Olikin oikein hyvä leffa, hiljaisuudella luodaan todella jännittävän painostavaa tunnelmaa eikä örrimörritkään olleet sieltä huonoimmasta päästä, vaikka vähän enemmän olisi voinut jättää vain arvailun varaan.

Fafa'sin hummus/munakoiso falafel-pita on herkkua.

Kippis keväälle!