Tyttöjä, skumppaa ja risottoa
Lauantaina kilisteltiin tyttöjen päivälle tulevan morsiamen sekä meidän kaasojen kesken. Päivään mahtui hieman juhlahumun suunnittelua, hauskaa ajanviettoa ja tietysti taas myös sitä hyvää ruokaa ja (vähän liikaa) juomaa.
Kokkailin meille risottoa. Sen tekoprosessi onkin mielihommaani, koska siihen kuuluu aina rauhallinen tekeminen viinilasillisen (jos toisenkin) kera. Ja kun vielä lopputuloskin on niin herkullista. Käytän aina samaa Jamie Oliverilta opittua peruspohjaa, johon sitten voikin lisäillä täytteitä mielensä mukaan. Tällä kertaa käytin briejuustoa, pinaattia ja sieniä. Muita lemppareitani on kantarellirisotto ja myös esim. tulista myskikurpitsarisottoa tai parsarisottoa tulee tehtyä satokausiaikaan. Savulohi, katkaravut tai quorn erilaisine lisukkeineen (esim. vuohenjuusto, pinaatti, aurinkokuivatut tomaatit, kirsikkatomaatit yms.) kuuluvat myös vakiotäyteisiini. Risotossa tärkeintä on laadukkaat raaka-aineet ja kärsivällisyys juuri oikean koostumuksen aikaansaamiseksi.
Risotto 4-6 hengelle
400 g Arborio-risottoriisiä (juuri tässä laatu ratkaisee, Pirkat ja Uncle Bensit ei nyt vaan käy)
3-4 salottisipulia (tai yksi normi)
1-1,5 l kasvislientä
2 dl kuivaa valkoviiniä
2 kourallista raastettua parmesaania
voita / oliiviöljyä
1/2 sitruuna
Täytteeksi esim.
rasia babypinaattia
200 g tuoreita herkkusieniä
150g Brie-juustoa
Kuullota hienonnettuja sipuleita oliiviöljyssä pannulla, älä kuitenkaan ruskista. Lisää sitten riisit ja pyörittele kuumalla pannulla sen aikaa, että jyvät muuttuvat läpikuultavaksi. Kaada sekaan viini ja anna kiehua kunnes se on lähes kokonaan imeytynyt riisiin (tässä kohtaa leviää myös ihanat tuoksut). Viimeistään tässä vaiheessa täytä myös oma viinilasisi ja ala nauttia seuraavasta hitaasta n. 20 minuutin vaiheesta. Valmista kasvisliemi (litraan kiehuvaa vettä 2 kasvisliemi -tai fondikuutiota) ja ala lisäämään kauhallinen kerrallaan lientä riisin sekaan. Anna kiehua miedolla lämmöllä ja odota aina kunnes edellinen kauhallinen on lähes kokonaan imeytynyt, lisää jokaisen kauhallisen yhteydessä pieni hyppysellinen suolaa. Voit halutessasi lorauttaa myös vielä ihan hieman lisää viiniä sekaan. Kun viimeinen kauhallinen on imeytynyt, (mutta risotto on kuitenkin vielä sopivan kosteaa) tarkista, että koostumus on oikea eli riisi on kypsää mutta silti suutuntumaltaan vielä napakkaa.
Tämän jälkeen lisää täytteet eli tässä tapauksessa sekoita risottoon pinaatinlehdet sekä viipaloidut ja erikseen toisella pannulla öljyssä paistetut (ja pippurilla maustetut) herkkusienet. Ota pannu liedeltä ja sekoita lopuksi joukkoon brie-juusto, raastettu parmesaani, muutama voinokare ja anna niiden sulaa. Purista vielä puolikas sitruuna sekaan.
Risotot on kyllä tajuttoman hyviä, valitettavasti sen verran tuhteja vaan, ettei näitä kehtaa ihan joka viikonloppu tehdä. Enpä tullut tällä kertaa ottaneeksi kuvaa tästä herkusta, täytynee ensi kerralla muistaa lisäillä.
Myöhään tuona samaisena lauantai-iltana sitten toteutui myös yksi pahimmista peloistani ja iltalenkillä eräästä pihasta hyökkäsi yllättäen pienen terrierimme kimppuun vapaana ollut valtava koira. Tilanne oli todella paha ja koira ehti riepottelemaan omaamme niin, että siinä ehti jo pelkäämään pahinta ennenkuin tilanne saatiin hallintaan. Onni onnettomuudessa ruhjeet jäivät pintapuolisiksi, haavaumia, mustelmia ja irronneita karvatuppoja riitti, mutta ei avohaavoja. Lääkärikäynnillä tarkastettiin ruhjeet ja määrättiin särkylääkkeet, jotka sitten auttoivatkin siinä määrin, että seuraavana iltana koiran mieliala alkoi jo kohentua normaaliksi. Traumathan tästä toki jäi niin koiralle kuin myös itsellekin. Tämä tosiaan oli juuri sellainen tapahtuma, josta oikeasti näen välillä niitä pahimpia painajaisiani. Ainahan sitä kantaa huolta pienistä. Myös nuoruuden koirani kimppuun hyökkäsi aikanaan samalla tavoin yllättäen pihaltaan saksanpaimenkoira, joka sai revittyä perhoskoiramme kaulan auki. Onneksi siitäkin sillon selvittiin. Nyt tämän hyökkääjäkoiran omistajat sentään vaikuttivat asiallisilta ja järkyttyneiltä tapahtuneesta, joten yritän uskoa heidän huolehtivan ettei näin enää pääse käymään.
Tuon valvotun yön jälkeen päästiinkin edustushommiin Messilän Alppipäiville viettämään lumista talvipäivää (tai no, ehkä enemmänkin vetistä kuin lumista). Laskettelemaan ei uskaltauduttu ja pulkkamäkikin jäi välistä siinä muiden hommien tohinassa, mutta raikasta ulkoilmaa ja kaakaota ainakin saatiin riittävästi.
Illalliseksi kokkailin vielä stroganoffia nyhtökaurasta. Nyt nyhtökauraa on alkanut löytymään jo niinkin usein, ettei ne onnenpäivät enää ole ollenkaan niin harvinaisia. Eikä sitä pakettia enää tarvitse pakonomaisesti mukaan aina napata. Nyt kuitenkin jääkaapista löytyy pari pakettia eri marinaadeilla, nämähän säilyy melko hyvin. Nyhtis on parhaimmillaan wokeissa ja esim. pitaleipien tai tortillojen täytteessä, mutta nyt teki taas mieli kastiketta. Tähän käytin osittain samoja aineita kuin edellispäivän risottoonkin eli viiniä ja herkkusieniä, niillähän ei voi mennä vikaan.
Stroganoff nyhtiksestä
1 pkt tomato-nyhtökauraa
200 g tuoreita herkkusieniä
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
3 dl kasvislientä
1 rkl tomaattipyreetä
1,5 dl kuivaa valkoviiniä
2 dl kaurakermaa
chilijauhetta
paprikajauhetta
Paista silputtua sipulia ja valkosipulia oliiviöljyssä pannulla, kunnes ne saavat väriä. Lisää sitten viipaloidut herkkusienet, mausta paprikajauheella ja chilijauheella (itse murensin kuivattua chiliä sekaan, mikä on todella tujua tavaraa) ja paista mukavan ruskeiksi. Lisää tomaattipyree ja paista vielä hetki. Lisää 1 dl viiniä ja anna haihtua. Kaada joukkoon kasvisliemi ja kaurakerma. Paista sitten toisella pannulla nyhtökaurat, mausta tarvittaessa pippurilla ja paprikajauheella.Sekoita vielä 0,5 dl viiniä nyhtökauran sekaan ja kiehauta nopeasti, kunnes se on lähes haihtunut. Yhdistä viimeisenä nyhtökaurat kastikkeeseen, älä hauduta vaan tarjoile heti perunoiden tai riisin kera. Itse tein perunamuusia.
Kuva unohtui nyt tästäkin, koittakaa kuvitella tai kokeilkaa itse ;)
 |
| Skool tyttöjenillalle. |
Kokkailin meille risottoa. Sen tekoprosessi onkin mielihommaani, koska siihen kuuluu aina rauhallinen tekeminen viinilasillisen (jos toisenkin) kera. Ja kun vielä lopputuloskin on niin herkullista. Käytän aina samaa Jamie Oliverilta opittua peruspohjaa, johon sitten voikin lisäillä täytteitä mielensä mukaan. Tällä kertaa käytin briejuustoa, pinaattia ja sieniä. Muita lemppareitani on kantarellirisotto ja myös esim. tulista myskikurpitsarisottoa tai parsarisottoa tulee tehtyä satokausiaikaan. Savulohi, katkaravut tai quorn erilaisine lisukkeineen (esim. vuohenjuusto, pinaatti, aurinkokuivatut tomaatit, kirsikkatomaatit yms.) kuuluvat myös vakiotäyteisiini. Risotossa tärkeintä on laadukkaat raaka-aineet ja kärsivällisyys juuri oikean koostumuksen aikaansaamiseksi.
Risotto 4-6 hengelle
400 g Arborio-risottoriisiä (juuri tässä laatu ratkaisee, Pirkat ja Uncle Bensit ei nyt vaan käy)
3-4 salottisipulia (tai yksi normi)
1-1,5 l kasvislientä
2 dl kuivaa valkoviiniä
2 kourallista raastettua parmesaania
voita / oliiviöljyä
1/2 sitruuna
Täytteeksi esim.
rasia babypinaattia
200 g tuoreita herkkusieniä
150g Brie-juustoa
Kuullota hienonnettuja sipuleita oliiviöljyssä pannulla, älä kuitenkaan ruskista. Lisää sitten riisit ja pyörittele kuumalla pannulla sen aikaa, että jyvät muuttuvat läpikuultavaksi. Kaada sekaan viini ja anna kiehua kunnes se on lähes kokonaan imeytynyt riisiin (tässä kohtaa leviää myös ihanat tuoksut). Viimeistään tässä vaiheessa täytä myös oma viinilasisi ja ala nauttia seuraavasta hitaasta n. 20 minuutin vaiheesta. Valmista kasvisliemi (litraan kiehuvaa vettä 2 kasvisliemi -tai fondikuutiota) ja ala lisäämään kauhallinen kerrallaan lientä riisin sekaan. Anna kiehua miedolla lämmöllä ja odota aina kunnes edellinen kauhallinen on lähes kokonaan imeytynyt, lisää jokaisen kauhallisen yhteydessä pieni hyppysellinen suolaa. Voit halutessasi lorauttaa myös vielä ihan hieman lisää viiniä sekaan. Kun viimeinen kauhallinen on imeytynyt, (mutta risotto on kuitenkin vielä sopivan kosteaa) tarkista, että koostumus on oikea eli riisi on kypsää mutta silti suutuntumaltaan vielä napakkaa.
Tämän jälkeen lisää täytteet eli tässä tapauksessa sekoita risottoon pinaatinlehdet sekä viipaloidut ja erikseen toisella pannulla öljyssä paistetut (ja pippurilla maustetut) herkkusienet. Ota pannu liedeltä ja sekoita lopuksi joukkoon brie-juusto, raastettu parmesaani, muutama voinokare ja anna niiden sulaa. Purista vielä puolikas sitruuna sekaan.
Risotot on kyllä tajuttoman hyviä, valitettavasti sen verran tuhteja vaan, ettei näitä kehtaa ihan joka viikonloppu tehdä. Enpä tullut tällä kertaa ottaneeksi kuvaa tästä herkusta, täytynee ensi kerralla muistaa lisäillä.
Myöhään tuona samaisena lauantai-iltana sitten toteutui myös yksi pahimmista peloistani ja iltalenkillä eräästä pihasta hyökkäsi yllättäen pienen terrierimme kimppuun vapaana ollut valtava koira. Tilanne oli todella paha ja koira ehti riepottelemaan omaamme niin, että siinä ehti jo pelkäämään pahinta ennenkuin tilanne saatiin hallintaan. Onni onnettomuudessa ruhjeet jäivät pintapuolisiksi, haavaumia, mustelmia ja irronneita karvatuppoja riitti, mutta ei avohaavoja. Lääkärikäynnillä tarkastettiin ruhjeet ja määrättiin särkylääkkeet, jotka sitten auttoivatkin siinä määrin, että seuraavana iltana koiran mieliala alkoi jo kohentua normaaliksi. Traumathan tästä toki jäi niin koiralle kuin myös itsellekin. Tämä tosiaan oli juuri sellainen tapahtuma, josta oikeasti näen välillä niitä pahimpia painajaisiani. Ainahan sitä kantaa huolta pienistä. Myös nuoruuden koirani kimppuun hyökkäsi aikanaan samalla tavoin yllättäen pihaltaan saksanpaimenkoira, joka sai revittyä perhoskoiramme kaulan auki. Onneksi siitäkin sillon selvittiin. Nyt tämän hyökkääjäkoiran omistajat sentään vaikuttivat asiallisilta ja järkyttyneiltä tapahtuneesta, joten yritän uskoa heidän huolehtivan ettei näin enää pääse käymään.
Tuon valvotun yön jälkeen päästiinkin edustushommiin Messilän Alppipäiville viettämään lumista talvipäivää (tai no, ehkä enemmänkin vetistä kuin lumista). Laskettelemaan ei uskaltauduttu ja pulkkamäkikin jäi välistä siinä muiden hommien tohinassa, mutta raikasta ulkoilmaa ja kaakaota ainakin saatiin riittävästi.
 |
| Edustustehtävissä Messilässä. |
Illalliseksi kokkailin vielä stroganoffia nyhtökaurasta. Nyt nyhtökauraa on alkanut löytymään jo niinkin usein, ettei ne onnenpäivät enää ole ollenkaan niin harvinaisia. Eikä sitä pakettia enää tarvitse pakonomaisesti mukaan aina napata. Nyt kuitenkin jääkaapista löytyy pari pakettia eri marinaadeilla, nämähän säilyy melko hyvin. Nyhtis on parhaimmillaan wokeissa ja esim. pitaleipien tai tortillojen täytteessä, mutta nyt teki taas mieli kastiketta. Tähän käytin osittain samoja aineita kuin edellispäivän risottoonkin eli viiniä ja herkkusieniä, niillähän ei voi mennä vikaan.
Stroganoff nyhtiksestä
1 pkt tomato-nyhtökauraa
200 g tuoreita herkkusieniä
1 sipuli
3 valkosipulinkynttä
3 dl kasvislientä
1 rkl tomaattipyreetä
1,5 dl kuivaa valkoviiniä
2 dl kaurakermaa
chilijauhetta
paprikajauhetta
Paista silputtua sipulia ja valkosipulia oliiviöljyssä pannulla, kunnes ne saavat väriä. Lisää sitten viipaloidut herkkusienet, mausta paprikajauheella ja chilijauheella (itse murensin kuivattua chiliä sekaan, mikä on todella tujua tavaraa) ja paista mukavan ruskeiksi. Lisää tomaattipyree ja paista vielä hetki. Lisää 1 dl viiniä ja anna haihtua. Kaada joukkoon kasvisliemi ja kaurakerma. Paista sitten toisella pannulla nyhtökaurat, mausta tarvittaessa pippurilla ja paprikajauheella.Sekoita vielä 0,5 dl viiniä nyhtökauran sekaan ja kiehauta nopeasti, kunnes se on lähes haihtunut. Yhdistä viimeisenä nyhtökaurat kastikkeeseen, älä hauduta vaan tarjoile heti perunoiden tai riisin kera. Itse tein perunamuusia.
Kuva unohtui nyt tästäkin, koittakaa kuvitella tai kokeilkaa itse ;)
Kommentit
Lähetä kommentti