Mökkeilyä itse Seitanin kanssa.. ja Runebergin täytetyt muffinssit!

Perjantai oli hektinen työpäivä iltavuorossa, jonka jälkeen kuitenkin kaasutimme päättäväisesti pimeydessä mökille vielä iltamyöhään orastavan päänsäryn sykkiessä. Takkatulen loimutessa ja viinipullon avautuessa pääsin kuitenkin nopeasti viikonloppumoodiin, onneksi jaksettiin lähteä matkaan. Pari seuraavaa päivää sisälsi rauhaa, pitkiä lenkkejä, saunomista ja lumisia maisemia. Ja hyvää ruokaa.




Saunoessa vilvoiteltiin lumisella terassilla kuohuviinin kera.

Näin talvipäivinä tekee usein mieli mausteisia pataruokia ja tähän reissuun olinkin varustautunut valmistamalla jo torstaina valmiiksi seitanit. Lauantaina ei sitten enää tarvinnutkaan muuta kuin kipata ne pataan hautumaan punaviinin, tomaattimurskan, rosmariinin ja chilin kera. Uunista levisi taivaalliset tuoksut ja itse sai vain rentoutua sen vajaan parin tunnin ajan kun pata siellä muhi. Jos joku ei tiedä, niin seitan on vehnägluteenista (ei siis keliaakikoille) valmistettavaa proteiinipitoista hämmästyttävästi lihan oloista ainesta. Siitä saa loistavaa grillattavaa, kebabia pitaleipiin, pataruokia sekä eri muodossaan myös paistia/joulukinkkua. Seitan kannattaa ehdottomasti aina valmistaa itse alusta asti parhaan maun ja suutuntuman takaamiseksi, siinä on toki oma vaivansa mutta ihan helppoa se kuitenkin oikeasti on. Tärkeintä seitanin valmistuksessa on kunnollisen maustamisen lisäksi muistaa aina käyttää kikherne -eli gramjauhoja sekaisin gluteiinijauhon kanssa, se tekee "lihamassan" mureaksi ja ilman sitä lopputuloksesta saattaa tulla kumimaista. Savupaprikajauhe, jota massan maustamiseen käytetään alkuvaiheessa, ei ole tavallista paprikajauhetta. Se on voimakkaampaa ja siinä maistuu vahvasti myös savu, ole siis tarkkana maustehyllyllä. Itse ostan nämä aineet aina läheisestä Punnitse & Säästä-liikkeestä.


Seitan-taikinapalat odottelee keittämistä.

Chocochilin ruokablogi on varmasti monen vegaanin pelastusrengas ja itsekin käytän paljon hänen reseptejään. Ehdottomasti parhaat seitan-ohjeet täältä ainakin löytyy. Seitanin valmistuksen perusohjeena käytän aina tätä jerk-seitan reseptiä,  tällä kertaa siis ilman tuota jerkmarinadia seuraten lopun osalta tätä rosmariiniseitan ohjetta. Koska rakastan mausteisuutta ja tulisuutta, murensin sekaan vielä muutaman kuivatun chilin ja lisäsin myös punaviiniä ja rosmariinia selkeästi reilummalla kädellä. Lisukkeeksi teen useimmiten juurikin noita valkosipulisia kaurakermaperunoita, mutta tällä kertaa mökkiversiota tarjoiltiin ihan vain keitettyjen perunoiden kera. Kesäisin yleensä marinoin seitanit tuolla ensimmäisen linkin ihanalla jerkmarinadilla tai sitten valmistan grillipihvejä cola-marinadilla. Vinkvink! Seitania voi myös valmistaa kerralla isommat satsit ja pakastaa sen, näin on helppo napata grillailtavat mukaan yllättävällekin kesäreissulle.


Viimeksi rosmariiniseitanilla herkuteltiin itsenäisyyspäivänä.

Ylijäämäisistä keitetyistä perunoista valmistuikin sitten ruokaisa salaatti seuraavalle päivälle. Tämä hyvin vakioksi muodostunut salaatti sisältää jäävuorisalaattia, keitettyjä jäähtyneitä perunoita paloiteltuina, aurinkokuivattuja tomaatteja suikaleina, aitoa fetaa, balsamicoa ja neitsytoliiviöljyä sekä rouhittua mustapippuria. Variaatioita voi muutella lisäämällä esimerkiksi avokadoa tai vaihtaa aurinkuivatut tomaatit tuoreisiin kirsikkatomaatteihin ja balsamicon valkoviinietikkaan.  Lisukkeeksi leivoin tuoretta (juuretonta) ruisleipää, sehän on maailman helpointa eikä vaadi juuri mitään aineksia.

Ruokaisa perunasalaatti käy päivällisestä.

Juureton ruisleipä

5 dl lämmintä vettä

1/2 pss kuivahiivaa tai 1/4 pkt tuoretta

8 dl ruisjauhoja

1/2 rkl ruususuolaa

1/2 rkl steviasokeria/siirappia

kuminaa

Yhdistä aineet taikinaksi ja anna kohota ainakin tunti. Muotoile pellille kaksi reikäleipää ja paista 230 asteessa n. 45 minuuttia.

Juureton ruisleipä on helppoa ja hyvää, erityisesti vielä lämpimänä.

Sunnuntaina oli myös Runebergin päivä, tapana on ollut juhlistaa tätä aina leipaisemalla milloin minkäkinlaisia versioita tutuista tortuista. Tänä vuonna mukailin Kinuskikissan ohjetta Runebergin piiloleivoksista pienillä muutoksilla ja tästähän saa halutessaan myös helposti vegaanin version. Muffinssit olivatkin aivan ihanan makuisia ja mukavan erilaisia verrattuna tavallisiin torttuihin, ehdin ahmia ähkyn jo pelkästä taikinasta ja täytteestä ennenkuin sain näitä edes uuniin. Näitä voikin hyvin tehdä muulloinkin kun vain Runebergin päivänä, muuttaa vain koristelun erilaiseksi. Tuota täytettä ainakin aion käyttää myös vaikka suklaamuffinssien sisällä.


P.S. Täytteessä käytettävästä Disaronnostahan saa Dr. Pepperin makuisia cocktaileja landraamalla sitä colaan (jos siis mietit mitä ylijäämäisellä alkoholilla tekisit).

Runebergin täytetyt muffinsit 6 kpl
30 g appelsiinipiparkakkuja (Annas)
1 dl mantelijauhetta
1 dl graham-täysjyvävehnäjauhoja
1/2 tl leivinjauhetta
1 tl kardemummaa
1 tl aitovaniljasokeria
85 g voita tai  sinistä Keiju-margariinia
1 dl steviasokeria
1 muna tai loraus soijajogurttia
1 puristettu appelsiini


Täyte:
1 dl kuohukermaa tai kauravispiä
1 tl aitovaniljasokeria
1 tl steviasokeria
1/4 dl Disaronnoa (amaretto-likööriä)
100g vaniljatuorejuustoa tai maustamatonta Tofutti-tuorejuustoa ja vaniljauutetta


Pinnalle vadelmahilloa ja vaaleanpunaista sokerikuorrutetta.


Sekoita murskatut piparit, mantelijauhe, jauhot, leivinjauhe, kardemumma ja vaniljasokeri. Vatkaa toisessa kulhossa voi ja sokeri vaahdoksi. Lisää muna tai pieni loraus soijajogurttia. Sekoita joukkoon erissä jauhoseosta ja puristettua appelsiininmehua vuorotellen. Täytä muffinivuoat ja paista 200 asteessa noin 20 minuuttia. Anna jäähtyä. Valmista täyte vaahdottamalla kerma, notkistamalla tuorejuusto ja sekoittamalla sitten kaikki aineet yhteen. Koverra muffinseihin pienellä lusikalla ja veitsellä aukot keskelle ja täytä ne täytteellä. Laita n. 10 minuutiksi pakkaseen ja peitä sen jälkeen päällystä nokareella vadelmahilloa ja sokerikuorruteympyrällä.

Nämä maistui tänä vuonna.