Kisahuumaa

Lahdessa oli hiihdon MM-kisat. Kahdeksi viikoksi kaupunki muuntautui kansainväliseksi menomestaksi (tai no, ainakin jotain sinnepäin). Ravintolat pystyttivät kutsuvia ulkoterasseja, näyteikkunoissa näkyi kisahenki ja torille pystytettiin valtava lava. Kerrankin Lahti kuhisi elämää ja kisafiiliksen pystyi aistimaan ilmasta. Ei sillä, että itse olen aika rauhaa rakastava tyyppi ja olin toisaalta ihan helpottunut nyt kun taas hiljeni ja lounaspaikkoihinkin pääsee jälleen rauhassa syömään eikä torin läpi tarvitse rynniä käsirysyllä.

Kaakaot Seurahuoneen kisaterassilla.

Tottakai itsekin piti pääkallopaikalle päästä, kun kerrankin näin iso tapahtuma kotikulmilla on. Klassikolauantaina seurattiin naisten 30 km maastohiihtoa ja miesten joukkuemäkihyppyä. Olen tainnut aikaisemminkin mainita, etten todellakaan itse seuraa mitään urheilua, viimeisenä varmastikin hiihtoa. Tulin siis paikalle lähinnä imemään tunnelmaa sekä tietysti testaamaan kisa-alueelle nousseita ruokakojuja, jotka tarjosivat mm. burgereita, keittoja, käristyksiä ja churroja. Suurin osa ajasta taisi kulua baarissa, mutta kyllä toki siellä ladunvarrellakin käväistiin kannustamassa. Suoraan sanottuna aika hölmön hommaltahan se ladunvarressa jököttäminen tuntui, välillä jotkut suksii kovaa vauhtia ohi ja sitten odotellaan, että ne suksisi siitä uudestaan. Vielä hölmömpää oli, että ilmeisesti tarkoitus olisi ollut jatkuvasti vaihtaa paikkaa, jotta näkisi ohisuksijat mahdollisimman monta kertaa. Juu ei, kyllä se baari tuntui mielekkäämmältä meidän seurueelle. Ja onneksi evästäkin oli mukana.

Siinä ne hiihtää.

Kuinkahan monet suksiparit aitoihin oli päässyt.

Suurmäki oli kiinnostavampi. Ainakin hetken aikaa. Sitten burgerinhimo varasti huomion. Kuten huomaatte, tästä tekstistä kyllä suorastaan loistaa ymmärrykseni taso näistä lajeista. Suomellehan ei myöskään tällä kertaa erityistä  menestystä tullut juuri näistä, mutta muutenhan mitaleita tuli mukavasti (...hyvä Iivo!). Ja vaikka tuo urheilu ei sinänsä kiinnosta, niin ainahan se tietynlainen isänmaallisuus ja yhteishenki nousee näissä tapahtumissa pintaan. Seitsemän vuoden päästä sitten uudelleen!

Iltamäki alkamassa.

Suomi voittoon.

Vähän fine diningiakin ehdittiin Kanavan Kunkussa harrastaa,
vaikka viikonlopun ateriat muuten painottui pizzaan ja burgereihin.