Turistikiertelyä ja chillailua Köpiksessä

toukokuuta 29, 2018

Turistikiertelyä ja chillailua Köpiksessä

2. päivä

”Tatattatatatattaaatttttaa”… aamu seitsemältä heräsimme takapihalla jostain syystä olevan työkoneen meteliin. Ikkunoista kuului äänet läpi yhtä selvästi kuin kone olisi sisällä. Meteli ei vain ottanut loppuakseen ja lopulta luovutimme ja nousimme ylös. Rauhallisen aamiaisen jälkeen pääsimme siis liikkeelle jo epätavallisen aikaisin.

Suuntasimme lähimmille GoBikes-pyörätelineille ja lähdimme matkaan citypyörillä. Olimme edellisenä päivänä kirjautuneet sisään heidän nettipalveluunsa ja pyörien käyttö oli todella helppoa, ne olivat vieläpä navigaattoreilla varustettuja sähköpyöriä ja rullasivat siis käytännössä melkein itsestään eteenpäin. Kööpenhamina on pyöräilykaupunki ja siellä on todella kattava pyöräilykaistojen verkosto, pyöräilijät tuntuivat välillä aika vaarallisiltakin suhahdellessaan laumoittain ohitse hirveää kyytiä ja meinasinkin pariin kertaan jäädä kävellessä pyörän alle, Suomessa kun ei ihan tällaiseen kulttuuriin ole tottunut.

Lähdimme kuitenkin rohkeasti sekaan ajelemaan, sillä kohteena olisi yleisen kiertelyn ohella myös Pieni Merenneito-patsas joka sijaitsi jo hyvinkin reilun matkan päässä. Pyöräily oli mukavan vaivatonta, mutta toki vähän hirvitti vedellä ruuhkaisessa liikenteessä pitkin autoteitä, näin kun ei ole varmaankaan kymmeneen vuoteen koskenutkaan minkäänlaiseen pyörään. Rauhallisemmilla alueilla siitä kuitenkin ihan tosissaan nautti.

Raatihuoneentorilta ajelimme Christianborgin palatsille, jossa seuraavana päivänä vietettäisiin prinssin 50-vuotisjuhlia ja paikalle saapuisi niin Ruotsin kuin Norjankin kuninkaalliset. Nyt pääsimme todistamaan kuninkaallisten hevosten laukkaharjoituksia (?) palatsin edustalla ja myöhemmin törmäsimme kadulla heidän paraatiinsakin.

Matka jatkui jälleen Nyhavniin ja sieltä lopulta rantakaduille, joilla ihastelimme hetken pientä puistoa, jonka suihkulähteen taustalla häämötti niin Amalienborgin linna kuin Marmorikirkkokin. Sitten saavuimme vaikuttavammalle Gefjon-suihkulähteelle, josta ei ollut enää pitkä matka itse Pienelle Merenneidolle. Merenneito oli nimensä mukaisesti melko pieni, mutta kaunis nähtävyys meren rannikolla. Kuten suurimmilla nähtävyyksillä yleensäkin niin jälleen kerran näkymää kuitenkin pilasi suuret turistimassat, yhden nopean kuvan verran ehdin sentään hypähtää neidon vierelle.

Taustalla Amalienborgia ja Marmorikirkko

Gefjon-suihkulähde

Pieni Merenneito

Levähdystauon jälkeen matka jatkui puistokatuja pitkin Rosenborgin linnan ohi ja lopulta jälleen takaisin Nyhavniin, jossa luovuimme pyöristä. Istahdimme Nyhavnin rauhallisemmalle puolelle Hummer-ravintolaan (pakkohan täällä oli Clausin neuvoista huolimatta kertaalleen käydä syömässä!) ja tilasimme simpukoita ja jääkylmää valkoviiniä. Ihana lounas, eikä mitenkään järkyttävän kalliskaan.

Nautiskelun jälkeen jatkoimme kävellen kiertelemään Amalienborgin aukiolle eli Tanskan kuninkaallisten asuinpalatsille, jota vartioivat asennossa karhuhattuiset sotilaat.

Täältä jatkoimme edelleen yliopistoalueen kautta toiselle suuremmalle nähtävyydelle Runde Tårniin eli Pyöreään torniin. Tornin huipulle pääsee kiertämällä 7,5 kertaa tornin ympäri kiertävän spiraalikäytävän ja matkalla kerroksissa tulee vastaan mm. taidenäyttelyä, aurinkokello sekä kuumottavalla lasisella lattialla varustettu pieni onkalo. Sain tosissaan taistella järjen ja pelon kanssa, että uskalsin astua tuolle lattialle, joka näytti tiputusta loputtomiin syvyyksiin. Huipulla on hienot näköalat kaupungin ylle, ja myös Silta-sarjan ”the silta” eli Juutinrauman silta näkyi täältä. Torni on rakennettu tähtitorniksi ja toimii edelleen myös observatoriona.

Spiraalikäytäviä tässä jo alaspäin menossa

Pyöreän tornin huipulla

Maisemia Pyöreästä tornista

Lasisella lattialla katselemassa pudotusta syvyyksiin

No niin, sitten ne kaikki pakolliset turistinähtävyydet alkoivatkin olla ainakin melkein nähty ja oli aika ihan vain chillailla. Käväisimme molemmat pienillä vaateostoksilla, sillä kuumuus pääsi hieman jopa yllättämään ja tarve kevyille, ilmaville vaatteille oli suuri. Sitten päädyimme viiniostoksille ja linnoittauduimme Gammelstrandin kauniin kanaalin varteen laiturille nautiskelemaan auringosta, musiikista, viinistä ja ohilipuvista veneistä. Mietimme omaakin veneretkeä suosituilla aurinkoenergiaveneillä, mutta lopulta se jäi sitten ensi kertaan.

Kämpälle saavuttuamme päätimme lähteä etsimään illallispaikkaa lähimarkettimme lähettyviltä ja päädyimme lopulta pienen meksikolaisen ravintolan terassille sangrialle ja enchiladoille. Sen jälkeen olikin helppo napata marketista kylmä viini ja naposteltavaa mukaan ja lähteä vielä hetkeksi takaisin kämpälle valmistautumaan illanviettoon. Olisi nimittäin aika kokea Tivoli. Maailmankuulu Tivoli on maailman toiseksi vanhin huvipuisto (vanhin sijaitsee myös Tanskassa) ja mm. itse Walt Disney on ottanut siitä inspiraationsa suunnitellessaan Disney Landia. Tivoli ei ole pelkkä päätähuimaavan hurjien laitteiden huvipuisto vaan myös 40 ravintolan/kahvilan keskus sekä tapahtuma –ja konserttipaikka.

Hämärän laskeuduttua astuimme viimein sisään tähän taikamaailmaan, joka sijaitsee suoraan rautatieasemaa vastapäätä keskeisellä paikalla ja jota olimme siis jo monesti ehtineet ohikulkumatkalla ihmettelemään. Tivolissa on sisäänpääsymaksu ja näin perjantai-iltaisin se on vielä normaalia korkeampi. Tivolissa ei siis ehkä viitsi päivittäin ravata, mutta sitä ei myöskään missään nimessä kannata jättää välistä Köpiksen vierailullaan. Alueen iltavalaistus, maisemat ja tunnelma olivat ainutlaatuisen upeita. Perjantaisin paikalla esiintyy yleensä tunnettuja paikallisia ja kansainvälisiä artisteja/bändejä, ja nytkin pääsimme seuraamaan ilmeisen suositun tanskalaisen pop/rockbändin Gangwayn konserttia. Bändi oli kova nimi -80/90-luvulla ja varastosta löytyy useampia englanninkielisiä hittibiisejä. Todistimme nyt Gangwayn comeback-kiertuetta ja oikein mielellään heitä kyllä kuuntelikin. Iltaamme voisi kaikkinensa kutsua melkeinpä maagiseksi ja puitteet olivat kieltämättä myös ihan erityisen romanttiset.