Ilon aiheita arjessa

Mies osoitti taas tarpeellisuutensa, kun hänestä kuoriutui todellinen handyman (ei hätää, sanoin handyman, ei candyman). Hän nimittäin korjasi pelkkää kylmää vettä kuukausikaupalla tuottaneen tiskikoneemme (öööm, tinaamalla piirilevyn?) sekä rakensi mökille rantasaunan luokse oikein näppärän grillin. Ai että, mikä uros! Ja nyt onnistuu nuotiogrillailu, savustaminen ja liekitys leppoisasti saunomisen ohessa. Pelkkä loimuavan tulen katselukin jo riittää tuomaan mukavasti lisää tunnelmaa kesäiltoihin... ja syksyyn.. ja talveen.

Ensimmäisiä testailuja grillillä oli perinteisen saunamakkaran ohella ihanat tikkucroissantit. Niin helppoa ja herkullista! Taitaa jäädä muurinpohjaletut nyt aika paljon vähemmälle teolle, kun näitä syntyy simppelisti juuri sopiva määrä käden käänteessä.


Tikkucroissantit 6 kpl
1 tlk croissant-taikinaa
sokeria
kanelia


mansikoita
kermavaahtoa


Tee oksista grillikepit ja vuoraa päät foliolla. Levitä taikina tölkistä alustalle ja leikkaa katkoviivojen mukaisesti 6 osaan. Ripottele päälle sokeria ja kanelia. Kääri taikinapalat grillikeppiin sokeripuoli alaspäin ja paista hiilloksella jatkuvasti keppiä pyöritellen. Kun croissantit ovat saaneet mukavan rapean pinnan, irrota ne tikuista ja tarjoile kermavaahdon ja mansikoiden kera.

Perjantaina lukioajoilta asti säilynyt ystävä tuli yökylään. Nykyään aika tuntuu kummasti olevan kortilla ja erityisesti kauempana asuvia ystäviä tulee nähtyä harmillisen vähän. Ainakin muutaman kerran vuoteen ollaan kuitenkin sitä yhteistä aikaa onnistuttu pusertamaan, vaikka nytkin aikatauluja jouduttiin siirtämään useampaan otteeseen ja perjantai-illan vierailukin meni aika myöhäiseksi. Oli kuitenkin ihana nähdä ja skoolailla vähän kuulumisia vaihdellessa. Ja tälle kesälle raivataan aivan varmasti vielä lisää sitä yhteistä aikaa!

Vaikka perjantai-aamuna satoi vielä oikeasti lunta työmatkalla (kesäkuussa!), niin onneksi viikonlopuksi lämpeni siedettäviin lukemiin ja aurinko paisteli. Parhautta onkin nauttia aamiaiset ulkona linnunlaulua kuunnellen ja kauempana auringonpaisteessa välkkyvää järveä ihastellen.

Kotikylään Vääksyyn on muutama kuukausi sitten saatu vihdoin oma REKO-rinki eli lähiruokapiiri, jonne lähiseudun pientuottajat kokoontuvat kerran kuukaudessa. Tänään osallistumme ensimmäistä kertaa jakoon ja tästä tulee ehdottomasti tapa, paikallisia tuottajia on tärkeää tukea ja ruoka on taatusti tuoretta kun turhia välikäsiä ei ole. Meillä on tilauksessa ainakin luomumunia, yrttejä, salaatteja, öljyjä, sinappia, salsaa ja mausteita. Leiväthän haetaan muutenkin paikallisesta leipomosta ja jauhot suoraan Myllyltä. Kelpaa!

Tämän päivän lähiruokasatoa.