Kylmään ja sateiseen loppukesään riittikin vilskettä, kun olin kaason ominaisuudessa yhtenä pääjärjestäjänä tulevan talvimorsiamen polttareissa. Lopulta saatiin kasaan ihanan onnistunut päivä ja mikä tärkeintä päivänsankari hehkui onnellisuutta.
Aamulla sulhanen sai tehtäväkseen ojentaa morsiamelle mystisen paketin ja kirjekuoren. Niistä paljastui laatimamme kirje (
tättäräärää tänään on polttaripäiväsi... jne.) sekä painattamamme paita, jossa komeili iso kasvokuva nuoresta sulhasesta tekstillä "Elämäni mies".
Asianmukainen vaatetus siis päälle ja äkkiä pakkaamaan, sillä kaasot ovat jo matkalla!
|
Vaaleanpunainen kortti odotti aamulla polttarisankaria |
Kun morsian oli kaapattu silmät sidottuna mukaan autoon ja
Fresita korkattu, suunnistimme aloittamaan polttaritytön päivän rentouttavalla
kuumakivihieronnalla. Kaikessa hiljaisuudessa kaksi meistä kolmesta kaasosta
katosi tällä välin muun polttariseurueen kanssa varaamallemme mökille
Lehmonkärkeen Asikkalaan. Lehmonkärki on itselleni tuttu paikka niin ystävän
upeista häistä kuin useammistakin työpaikan kemuista (onpa täällä tullut oltua
moottorikelkkasafarillakin!), joten tiesin sieltä löytyvän kivoja mökkejä ulkoporealtailla
kauniista järvenranta maisemista. Koristelimme mökin kimaltavalla pinkillä
serpentiinillä, foliopalloilla ja muilla hauskoilla härpäkkeillä sekä katoimme
herkuista notkuvan brunssipöydän odottelemaan. Sokkona saapunut päivänsankari
otettiin sitten vastaan tötteröhatut päässä shampanjaa poksautellen. Ne jotka
eivät päässeet paikalle, olivat toimittaneet morsiamelle ihania tervehdyksiä ja
pieniä lahjoja, joita katseltiin brunssin
lomassa. Tunnelma oli mukavan lämminhenkinen, kun morsian vielä itse halusi
jakaa yhteisiä muistojaan meistä kustakin ja tutustuttaa meitä näin samalla
toisiimme entistä paremmin.
Polttarisankarittarelle oli laadittu tehtäväkortteja, joita
hän sai suorittaa pitkin päivää tavoitteenaan saavuttaa kultainen Hyvän vaimon-kunniakirja.
Hän mm. esitteli ja opetti meille parhaat tanssimoovinsa, sitoi
kravattisolmuja, virkkasi pannulappua, taitteli servettejä, tunsi miehensä
salaisimmatkin mieltymykset tietovisassa, piti kokkishown leipomalla
herkullisen mutakakun sekä todisti hallitsevansa arjen kriisitilanteet
kuljettamalla läikyttämättä miehelleen kaljatölkkiä juostakipittäen
(hiekkatiellä) piikkikoroilla kolme painavaa ”lasta” sylissään roikkuen. Tuleva
morsian suoriutui itseasiassa kaikista tehtävistä uskomattoman hyvin (noh,
kravattisolmut oli ehkä vähän onnettomia) ja hauskaa oli, kultainen kunniakirja tuli täysin ansaitusti ja loistava vaimo odottaa enää vain papin aamenta. Samalla
tietysti viini virtasi ja siinä sivussa valmistui maistuva illallinenkin.
|
Tehtävä kortit löytyivät vaaleanpunaisista kirjekuorista, joita morsian sai availla omaan tahtiinsa pitkin iltaa. |
|
Näillä liian isoilla piikkikorkoisilla kengillä morsian kipitti tottuneesti epätasaisella hiekkatiellä lapsia ja kaljatölkkiä kannellen. Käsittämätöntä taidokkuuta. |
|
Syntinen suklaakakkukin syntyi käden käänteessä |
|
Kunniakirjan jakotilaisuus |
Yhdeksän aikaan kokoonnuimme pihalle, tarkemmin alas rannalle (jonne juuri
hetki sitten meitä oli ehdottomasti kielletty turvallisuussyistä menemästä)
sillä eräs hääpari sattui järjestämään rannalla massiivisen ilotulituksen juuri
sopivasti ”meitä varten”. Tämäkin ohjelmanumero oltiin saatu pidettyä salassa morsiamelta, joten se tuli kivana yllärinä hänelle. Ja
ilotulitus oli vieläpä ihan oikeasti todella massiivinen ja näyttävä.
Iltaa jatkettiin morsiussaunalla, morsian sai ylleen
sulhaselle annettavaksi tarkoitetun tusseilla koristellun (vai tuhritun?) paidan, johon keräsi
seremonian ajan ”lempeään” (öööm, eli siis lemmekästä
hikeä). Saunassa taiottiin kaikki vanhat miehet ja pahat henget pois. Ja
loppuilta/yö kuluikin mukavasti valaistussa ulkoporealtaassa lilluen viinin,
tequilan ja musiikin parissa. Järveenkin lähdettiin fiksusti seikkailemaan
pilkkopimeässä ja sopivassa humalatilassa. Kukaan ei kuitenkaan hukkunut, vaikka ihan mustelmitta ei morsiankaan selvinnyt. 😃
|
Saunapaita sulhaselle annettavaksi, kunhan lempeä on ensin kerätty tarpeeksi |
|
Yölliset poreilut |
Seuraavana aamuna heräiltiin sitten päänsäryssä ja katettiin
vielä kerran aamiaisbrunssi ennen kotiin lähtöä. Kaikilla tuntui olleen ihana päivä ja morsian vaikutti erityisen onnelliselta. Ehkä olisimme tietysti voineet kiusata häntä vähän enemmän, eikös se ole polttareiden tarkoitus…
Mutta näin päivä oli sekä järjestäjien, että morsiamen näköinen ja siitä jäi
lämmin mieli. Muistoksi päivästä morsian antoi meille kaikille kasvatettavaksi
omat kukansiemenet ensi kesää odottelemaan.
Kommentit
Lähetä kommentti