Kevättä kohti

Kylläpä tuntuu tänne kirjoittelu tällä hetkellä jotenkin vaikealta. Ei meinaa riittää mielenkiintoa, aikaa tai oikeastaan mitään aihettakaan. Olen oikeastaan vähän turhautunutkin, sillä tuntuu, etten ole ainakaan kehittynyt millään tavalla kirjoittajana tässä vierähtäneen vuoden aikana.. tietenkin omasta tavallisesta elämästä on vaikea hirveästi kiinnostavaa tekstiä repiä ja on tämä sentään toiminut (ja tulee edelleen toimimaan) ihan hauskana pintapuolisena ”päiväkirjana”. Mitäpä tätä siis oikeastaan turhia stressaamaan, höpöttelen tänne silloin kun siltä tuntuu.

Muuten olen tällä hetkellä aika seesteisessä tilassa, kaikki tuntuu nyt rullaavan hyvin niin töissä kuin vapaa-ajallakin, valon määrä lisääntyy kokoajan ja matkasuunnitelmat piristävät keväässä seikkailevaa mieltä, vaikka ulkona paukkuukin tällä hetkellä tulipalopakkaset. Loppukeväälle on ostettu lennot Köpikseen kaupunkilomalle ja heinäkuulle suunnitelmissa on Saksan jokilaaksojen viinialueet sekä loikkimista Luxemburgiin, Sveitsiin ja Ranskaan. Ihan jo lepattelee perhoset mahassa reittejä suunnitellessa, vaikka vielähän tässä täytyy useampia kuukausia jaksaa hengähtää.

 

Suunnittelua viinin parissa ja talviauringosta nautiskellen

Tämä vuodenvaihteen jälkeinen aika ei kyllä ikinä mitenkään kannusta pitämään uuden vuoden lupauksia paremmasta kunnosta, kun tarjolla on vuoronperään runebergintorttuja, laskiaispullia ja ystävänpäivän leivoksia. 

Ystävänpäivästä puheenollen, käytiin silloin leffateatterissa katsastamassa ihmeellisen ihana Shape of Water ja suosittelen lämpimästi tätä satumaista mykän naisen ja ”merihirviön” rakkaustarinaa kaikille hieman syvällisempiä elokuvakokemuksia kaipaaville. Useissa Guillermo del Toron elokuvissa on vangitsevan erikoinen ja vahva tunnelma, mutta silti tämä ylitti odotukset ja on todella ansainnut kaiken saamansa hehkutuksen. Ennen elokuvaa poikettiin tietenkin Bus Gelatossa kuohuvalla ja jätskillä.   

 

Ystävänpäivän ruusuja ja herkuttelu se vaan jatkuu.. eilen leivoin korvapuusteja.

Kannattaa katsastaa tämä elokuva!

Porkkanakakun ja cappucinon makuista jädeä ja kuohuvaa ennen leffaa

Kaikenlaista pientä juhlaa on muutenkin riittänyt viimeaikoinakin eikä loppua näy. Muutama viikko sitten vietettiin tyttöjen iltaa, missä tarjolla oli ihania herkkuja, ryhmäterapiaa ja naisenergian jylläystä. Seuraavana viikonloppuna puolestaan suunnattiin Loviisaan siskon sekä hänen miehensä luokse, jossa vietettiin hauska ja mieleenpainuva ilta: oli äyriäispaellaa, tiramisua, viinibaaria ja jopa Kaija Koo helvetistä. Olen miettinyt varmasti jokaisen viikonlopun jälkeen, että määrittelemätön tipaton kausi voisi olla paikallaan, mutta illanviettoja vaan riittää ja vähintään muutama viinilasillinen kuuluu tietysti asiaan.

 

Naisten illan herkkuja

Naisten illan herkkuja

Kasvispöllökin pääsi naisten iltaan

Viiniä, juustoa ja vadelmia.. perfecto!

Lovisassa tarjoiltiin ihanaa äyriäispaellaa

...ja ilta jatkui Ölvin viinibaarissa

Kaikki jäljelle jäävä vapaa-aika on vietetty mökillä takkatulen äärellä ja luonnosta nauttien sekä saunomisen ohella lumessa kieriskellen ja kiljuen. Takkatuli on noussut jopa niin tärkeäksi elementiksi tunnelman luojana (vaikka tuo mökin pikkutakka on todella vaatimaton), että olemme vakavissamme alkaneet katselemaan omakotitaloja: haaveissa olisi iso mutta helppohoitoinen piha, keskeisellä paikalla oleva takka, veden läheisyys tai edes sitten poreallas, valoisaa ja avaraa tilaa. Talon ei tarvitse missään nimessä olla lähimainkaan uusi, vanhemmat ovat persoonallisemman ja kodikkaamman näköisiä, mutta hyvä peruskunto on tällaisille poropeukaloille tärkeä. Muutamia kiehtovia vaihtoehtoja onkin löytynyt, mutta ympäristö ei ole erityisemmin miellyttänyt ja kulkeminenkin pitäisi taas miettiä uudelleen. Entistä enemmän maalle vaiko lähemmäs kaupunkia ja MINNE? Toisaalta nykyisessä kodissa on kaikki muuten ihan hyvin ja ympäristö miellyttää, joten alamme pikkuhiljaa tehdä pieniä siirtoja unelmien toteuttamiseksi (alustavassa asuntolainaneuvottelussa on käyty mahdollisuuksien selvittämiseksi ja nykyiseen kotiin toteutetaan lähikuukausina pieniä pintojen korjauksia, jonka jälkeen saatamme testata myynti-ilmoituksella löytyykö asunnolle ollenkaan kysyntää), mutta lopullisilla ratkaisuilla ei pidetä mitään kiirettä ennen kuin tiedämme varmasti mitä haluamme, mistä ja minkälaisia muutoksia se tulee edellyttämään.

 

Mökin lämmittelyä

Hiljaisuutta ja koskematonta hankea

Täällä me kahlailtiin

Hassua, miten jotkut niistä asioista, joita inhosi syvästi lapsuudessa, muuttuvatkin hyväksi/kivaksi näin aikuisiällä. Niin kuin vaikka rommisuklaa tai borchkeitto! Tai esimerkiksi hiihtäminen on ollut aivan huippukivaa kauniilla ilmoilla, ollaan suksittu suoraan pihalta järvenjäälle tai käyty Aurinkovuoren mäkisillä laduilla hakemassa vähän lisää jännitystä. Hiihtää en osaa yhtään sen paremmin kuin ikinä ennenkään, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että heti jos latu lähtee alta niin lähtee jalatkin… se voisi tietysti olla vaikkapa jyrkässä alamäessä aika kiusallista. Siinä missä mies siis luistelee, tulen itse perinteisellä tyylillä perästä. Aika hyvässä vauhdissa olen kuitenkin pysynyt ja ladutkin on olleet todella hyväkuntoisia eli kiusallisilta tilanteilta on onnistuttu välttymään. Hyvää hikiliikunta ja hauskaa ainakin niin kauan kun suksi luistaa ongelmitta.

Siellä se menee hirveetä vauhtia

Näillä fiiliksillä ja suunnitelmilla siis suksitaan kohti kevättä hitaasti mutta varmasti!

Ladut lähtee heti takapihalta järvenjäälle, kelpaa!